[Lyric] Deep Sea Psychosis (Carved in Wood)

Veteen syvään pudonnut, loukkuun jäänyt ikuisesti kadonnut
Kiiluvat silmät mustan veden, piintynyt haju ikivanhan veren
Paksun jään ympäröimänä, etsii ravintoa kylmästä, metsästäjä nälkää potee, kylmyyden vallassa hautaa kasvot jokeen

Ei ole enään ketään
Tummuus kääntynyt puoleeni
Ei ole enään mitään
Kadonneet nuo onnen vuodet

Pudonnut syvyyksiin, armottomaan kierteeseen
Joen voiman tuntee, voimalla ylös nousee

Saan vajota pois
Kauas hiljaisuuteen
Ikinä en halua
Poistua ilman kauneutta

Kauneus, nuo joen helmet
Haluan omistaa
Kukoistaa ja kasvaa, en voi milloinkaan
Pohjaan vajonnut
Virta riepottelee
Paksu jää yllä
Makaa syvällä pohjan
Kimalteleva näky
Pimeydessä vaeltaa
Katoaa ja hajoaa
Päivä viimeinen

Jään, otan vastaan
Pelastua, en voi
Horros, sisään valtaa
Imee, kaiken kaukaa

Muistot, nuo haluan
Palata, takaisin ylle pinnan
Syvälle veden pohjaan
Hautautunut aarre tuo
Luokse vaarattoman virran
Meren armon koen
Armottomuuden tunnen

Pimeydessä loistaa
Kädellä kurotan
Virran tuhoama raunio
Aikansa kunnossa
Pois on päästävä
Lukittuna huudan
Katseeni kohtaa kiven kultaisen
Aarteen himoan haluan sen itselleni
Viimeiset hengen vedot vedän ja hajoan
Jään peittämänä rauhassa katoan
Usvainen on maisema
Tähdetön taivas, ylläni häämöttää