[Lyric] Roudan Peitto (Kalmankantaja)

Käy poskein vasten peittoa roudan
On tässä kova miehen maaten käydä
Joko jäänee ruhos päälle järven jäätyneen
Ja päin virtaa luo tuonelan käy ties
Vai palaako kenties vielä liekki vanhan sydämmes
Ja jatkaen päin yötä yhä kurja käy

Kuin usva metsän seesteisen, metsän neitseellisen
Niin hitaasti velloo, käy myös tämä varjo viileä
Viimeisein sinne missä lehto muinainen varjelee
Veljee korven Kainuisen, sinne missä henkein ain yleni
Ja sydän rinnassani roihusi

Sinne minne yösydännä tänä, tämä kaipuuni käy
On kova elo tääl mistä kauas kulkea saan
Ja tämä polkuni ei toista siеlua nää