[Lyric] Yö istui viereeni (Kylmyyteen)

Ei jäänyt jälkeäkään, kun viimein saapui yö
Astui puutarhaan, ja istui viereeni
Se kiinni painautui, en voinut liikahtaa
Näiden kuvien tummuuteen, nyt varjo lankeaa

Kun allani liikkuu maa, sen tyhjyys tuijottaa
Ei sinne nähdä saa, ei kuulu huutoakaan
Edelläni menneetkään, eivät turvaa tarjoa
Kuin toive täyttynyt, nyt uni lankeaa

En pyydä paljoakaan, kun huudan taivaisiin
Aamuun hohtavaan, sen kylmään kirkkauteen
Näen toivon kadonneen, iäksi vaienneen
Se vuotaa tyhjyyteen, ja päästää meidät pois